tiistai 20. kesäkuuta 2017

Onko gluteeniton ruokavalio terveellisempi kuin gluteenia sisältävä?

Lehdessä oli taasen juttu gluteenittomasta ruokavaliosta otsikolla: Gluteenittomuudesta tuli trendi, mutta onko siitä oikeasti hyötyä terveelle? Ammattilainen vastaa. Kuvassa oli leipä ja kuvan alla luki: "Jos mielessä on painonpudotus, ei gluteenia kannata jättää pois ruokavaliosta". Haluan kommentoida aihetta omalta osalta vaikka en olekaan ravitsemustieteen ammattilainen. Olen koulutukseltani hallintotieteiden maisteri ja liikuntatieteiden ylioppilas ja ammatiltani liikuntatoimen ylitarkastaja ja joogaohjaaja. Ajatukseni tähän aiheeseen liittyen perustan maalaisjärkeen, joka näistä kirjoituksista aika usein tuntuu puuttuvan.


Ihmisen ruokavalion terveellisyyttä arvioidaan tietämättä ruokavalion sisältöä

Isälläni on ollut vatsavaivoja ja hän noudatti jonkun aikaa gluteenitonta ruokavaliota. Lääkäri oli sanonut hänelle, että lopeta ruokavalio heti koska ruokavalio ei ole terveellinen ellei sairasta keliakiaa. Kysyin isältäni, että kysyikö lääkäri mitä hän syö? Ei ollut kysynyt. Ihmettelin ääneen, että miten ihmeessä hän sitten pystyi ottamaan kantaa isäni ruokavalion terveellisyyteen jos ei tiedä mitä hän syö! 

Kun arvioidaan onko gluteeniton ruokavalio terveellinen vai epäterveellinen, pitäisi mielestäni tietää mistä puhutaan eli mitä ruoka-aineita ruokavalio sisältää. Ilman tätä tietoa ei Suomesta löydy asiantuntijaa, joka voisi arvioida tätä asiaa suuntaan tai toiseen. Millä gluteeni korvataan on varmaankin se ihan olennaisin kysymys. Jos esimerkiksi luomu ruis korvataan maissi- tai gluteenittomalla jauhoseoksella, niin varmaankaan ruokavalio ei muutu terveellisemmäksi vaan päinvastoin menetetään ravintoaineita. Sen sijaan jos vehnäjauho korvataan manteli- tai kookosjauhoilla tai oikeastaan melkein millä muulla jauholla tahansa, ollaan voiton puolella. Tai jos voisilmäpulla korvataan kasviksilla, niin ei varmasti mennä pahasti metsään.

Ravinto-opillisesti terveellinen ruokavalio ei ole kaikille terveellinen

Vaikka ruokavalio olisi ravinto-opillisesti täydellinen, mutta ihminen on allerginen tai yliherkkä jollekin ruoka-aineelle tai aineosalle, on ruokavalio pielessä tämän henkilön osalta vaikka se olisi kuinka terveellinen yleisesti ottaen. Tämän vuoksi minun mielestäni ainut oikea tapa tarkastella terveellistä ruokavaliota on tarkastella sitä yksilön näkökulmasta. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Itse pitää kokeilla mikä sopii ja mikä ei. Ruokavalio on aina kokonaisuus. Toki on olemassa ruoka-aineita, kuten sokeri ja puhdistettu vehnä, joita ei voi mistään näkökulmasta tai millään tasolla pitää terveellisenä.

Onko gluteiini myrkky?

Lehtijutussa kerrottiin, että joku on kirjoittanut nettiin, että gluteeni on myrkky ja siitä ihmiset ovat säikähtäneet ja alkaneet noudattamaan gluteiinitonta ruokavaliota. Varmaan netissä on kirjoiteltu paljon kaikkea muutakin. Gluteeni voi olla todella haitallista niille henkilöille, joille se ei sovi ja se voi olla myrkkyä heidän terveydelleen. Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että gluteeni ja maitoproteiini aiheuttaa kehossa hiljaista tulehdusta. Ilmeisesti tätä ei ole kuitenkaan tieteellisesti pystytty todistamaan vai onko? Sen sijaan ärtyneen suolen oireyhtymässä gluteenittomasta ruokavaliosta voi olla ihan tutkitustikin apua, keliakiasta nyt puhumattakaan. Mutta mikään varsinainen myrkky se ei kyllä ole, sen tietää jo ihan pieni lapsikin. Toivoisin itse hieman malttia näihin ravintokeskusteluihin. Suomessa on ollut rasvasota jo useita vuosia, nyt on ilmeisesti meneillään gluteeni- ja maitosota. Asioiden kärjistäminen ja vastakkain asettelu ei aina ole paras tapa tuoda esille omaa asiaansa. Toisaalta taasen ymmärrän tiettyjen tahojen turhautumisen näihin ravintojuttuihin ihan täysin.

Laihduttaako gluteeniton ruokavalio?

Väitän, että Suomesta ei löydy yhtään henkilöä, joka tähänkään pystyy vastaamaan ilman, että tietää mitä henkilö syö. Laihtuminen on pääsääntöisesti puhdasta matematiikkaa: mikäli syöt yli oman kulutuksesi, lihot. Kulutukseen vaikuttaa oleellisesti liikunta ja ihmisen perusaineenvaihdunta, johon voi vaikuttaa liikunnalla, ateriarytmillä ja muilla jutuilla. Pääsääntönä voisi muistaa sen, että mikään yksittäinen ruoka-aine ei automaattisesti laihduta tai lihota vaan kokonaisenergiankulutus ratkaisee. On olemassa ruoka-aineita, jotka lisäävät elimistön nestekiertoa, mutta tällöin on kysymys nesteen poistumisesta eikä laihtumisesta vaikka vaaka saattaakin hetkellisesti näyttää hieman vähemmän.

 Joillakin ihmisillä gluteeni aiheuttaa turvotusta (en tiedä mistä johtuu, kilpirauhanen?) ja tällöin sen välttäminen poistaa nestettä eli pöhötys vähenee. Tällöin kyse ei ole varsinaisesta laihtumisesta eli rasvan palamisesta. Eli mikäli mikäli muita muutoksia ei ruokavalioon tai elämäntapoihin tule kuin se, että henkilö vaihtaa ruisleivän kaupan gluteiinittomaan leipään (joka usein sisältää sokeria) ja puputtaa sitä sohvalla kaiket illat, niin voin luvata ettei laihdu ellei muita muutoksia elintapoihin tehdä. Käväisin äsken suosikki kaupassani Lidlissä ja silmiini osui gluteeniton rahkamunkki. Mieleeni tuli ajatus, että ajatteleeko joku Suomessa ihan oikeasti niin, että ihmiset ovat niin tyhmiä, että kuvittelevat laihtuvansa jos syövät gluteenittoman rahkamunkin gluteenia sisältävän sijasta?:)

Kuidun saannin tärkeys

Mikäli ruokavaliosta ei saada tarpeeksi kuitua, kasvaa useiden sairauksien riski. Gluteeniton ruokavalio voi olla runsaskuituinen tai sitten ei. Ihan niin kuin gluteenia sisältävä ruokavaliokin. Mikäli teet itse ruokasi ja leipäsi, niin säästyt mahdollisesti lisäaineilta, turhaan lisätyltä sokerilta ja voit lisätä kuituja niin paljon kuin haluat. Itse kiinnitän kuidun saantiin erityistä huomiota tehdessäni Kutsu Vapauteen blogiini gluteenittomia, viljattomia ja vähähiilarisia ohjeita. Kuidun tärkeyttä ei voi korostaa tarpeeksi. Mikäli täysjyväviljat korvataan kaupan gluteiinittomilla leivillä, voi kuidun saanti romahtaa. Ja tietty täytyy muistaa, että kuitua saa myös vihanneksista, marjoista ja hedelmistä. Tuo leipä vaan tuntuu olevan meille suomalaisille se elämän ja kuoleman kysymys. Niin moni ihminen on sanonut, että kyllä painonhallinta olisikin helppoa jos ei olisi leipää. Mutta on olemassa leipää ja leipää...

Polarisaation ääripäät

Hyvinvointi bloggarina seuraan tietenkin erilaisia hyvinvointi- ja ravintosivustoja suurella mielenkiinnolla ja poimin sieltä hyvät jutut itselleni ja omaan ruokavaliooni. Sen huomion olen viime vuosien aikana tehnyt, että ravintoasioissa on nähtävissä vahvaa polarisaatiota: toisessa ääripäässä ovat hifistelijät, joiden kaapit pursuaa ravintorikkaita superfoodeja ja jotka miettivät jokaisen suupalansa ja toisessa ääripäässä on eineskansa, joka ei uhraa ajatustakaan sille mitä suuhunsa laittaa. Suurin osa on tietenkin näiden kahden ääripään välillä. 

Pääsääntönä voi pitää sitä, että aina jos ihminen noudattaa jotakin erikoisruokavaliota, se tulee kalliimmaksi kuin "normi" ruokavalio. Samoin sitä, että terveelliset ruoka-aineet ovat kalliimpia kuin epäterveelliset. Kasvi- ja tavallisen maidon hintaero on aika huima, samoin gluteenia sisältävien ja gluteenittomien tuotteiden. Pähkinät maksavat huimasti enemmän kuin sokeriherkut. Onko tämä viisasta yhteiskuntapolitiikkaa ja onko asia ihan loppuun asti mietitty? Tähdenlentoja on joka asiassa, mutta väitän kyllä, että aika harva noudattaa gluteiinitonta ruokavaliota sen takia kun se on muodissa- ainakaan pitkään. Ihmiset rajoittavat ruokavaliotaan, koska saavat gluteenista oireita eli puhtaasti terveydellisistä syistä. 

Ruokavaliosta on tullut aikamme uskonto

Suomalaiset eivät ole perinteisessä mielessä erityisen uskonnollinen kansa, ainakaan fanaattinen sellainen. Sen sijaan ravinnosta on tullut aikamme uskonto, johon suhtaudutaan kiihkeän fanaattisesti. On useita eri lahkoja (karppaajat, vegaanit, paleo jne.) ja vääräuskoiset tuomitaan jyrkästi ja heitä arvostellaan. Taivaaseen pääsee ainoastaan ne, jotka uskovat oikein. Mihin unohtui se, että kaikki olemme yksilöitä. Jos joku välttelee hiilareita ja gluteenia, koska voi ruokavalionsa vuoksi paremmin, emmekö voisi sen hyväksyä? Tai jos joku eettisistä tai muista syistä on vegaani, niin voisimmeko olla ihmettelemättä ja tuputtamatta hänelle omaa elämänkatsomustamme? Voisimmeko ainoastaan hyväksyä elämän monimuotoisuuden ja ihmisten erilaisuuden. Ja myös sen, että eri aikoina ihminen voi noudattaa myös erilaista ruokavaliota. Eli tänään karppaaja voikin olla huomenna vegaani. Keneltä se on pois?

Kaipaan asiallista ja kiihkotonta ravintokeskustelua, joka perustuu toisaalta tutkittuun tietoon, mutta jossa myös huomioidaan ihmisten yksilölliset tarpeet ja erilaisuus. Elämme moniarvoisessa ja avoimessa yhteiskunnassa, jossa ihmisillä on sanan- ja monen muunkin asian vapaus. Sama vapaus pitäisi olla myös ravintoasioissa. Haluaisin tietoa erityisesti siitä, että miksi moni saa oireita suomalaisesta viljasta, mutta ei reagoi viljoihin Etelä-Euroopassa? 

Aiemman samantyyppisen blogikirjoitukseni aiheesta "Miksi erikoisruokavalion noudattamista pitää selitellä" voit lukea täältä.


Meikäkin miettii tosi paljon näitä ruokavalio asioita. Tärkeintä on saada ruokaa usein ja paljon. Ja nameja kans...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti